Tietoja suvun historiasta
Tarinoita Kilpeläisten tekemisistä Kilpimäessä ja Syvänmäessä lienee paljonkin, kuuluihan alue silloisen Suur-Rantasalmeen kokonaisuudessaan.
Vanhinta tietoa suvustamme löytyy paikannimien perusteella. Filosofian tohtori, historiantutkija A.S. Kilpeläisen mukaan sukuamme on asunut 1200 -luvun loppupuolella Karjalassa Vuoksensuun ja Käkisalmen tienoilla Laatokassa sijaitsevalla Kilpolansaarella.
Ensimmäiset tiedot suvustamme löytyvät vuodelta 1561; voudin tileissä on lueteltu maa-alueiden rajat.
Nautintaoikeuden alueeseen on antanut Savonlinnan linnan- ja lääninherra Gustaf Fincke.
Seuraavat paikannimet on mainittu voudintileissä: Kilpimäki, Ahvenjärvenaho, Olhavansuonmaa, Putkonsuo, Hautaisenjärvenmäki, Syväjärvenmäenpää, Kiloilahenpohja, Kotkaharjunluhta, Kortesaarenluhta, Hanhijärvenluhta, Kaiansaarenhihta, Kiukuanniemenluhta, Tulirauanlax, Toivoilanharju, Kilpiniemenluhta ja Sääksjärvenniemi.
Näitä paikannimiä ei nykyisiltä kartoilta enää kovinkaan monta löydy – ajan myötä paikannimet ovat muuttuneet.
Sukunimemme ovat kirjurit kirjoittaneet eri tavoilla muunnellen, olemmehan olleet vuoroin Venäjän ja Ruotsin vallan alaisina.
Muunnokset Kilpeläinen nimestä ovat saattaneet syntyä edellä mainituista paikannimistä.
Hindrik eli Heikki Kilpeläinen oli saanut nautinta- ja hallintaoikeudet suureen, yli 5.000 hehtaarin maa-alueeseen, nykyiseen Kangaslammin Kilpimäkeen ja Heinävedellä yli 6.000 hehtaarin suuruiseen Syvänmäkeen. Alueet kuuluivat tuolloin Rantasalmen pitäjään.
Näistä alueista on Kilpeläisen suvulla säilynyt osia, jotka ovat edelleen suvun hallussa. Syvänmäen Pulskealasta, jonka omistaa nykyisin Metsäyhtymä Kilpeläinen, löytyy sukutilaviiri ja kunniakirja, jotka on annettu Savonlinnan maatalousnäyttelyssä vuonna 1962 Reijon Kilpeläisen isälle Aimo Kilpeläiselle. Tosin kirjoitettu Heinäveden historia ei tunne tai ei ole noteerannut tätä asiaa.
Pulskealan tila on joka tapauksessa vanhin sukutila Heinävedellä.
.
